Blogi

Saimaan Juomatehtaan blogi ottaa kantaa suomalaiseen olut- ja alkoholipolitiikkaan, ajan ilmiöihin ja alalla vallitseviin trendeihin. Blogipalsta kannustaa lukijoita kohtuulliseen alkoholinkäyttöön sekä hyvistä mauista nauttimiseen. Kirjoituksissa saavat tarpeen tullen huutia mietojen alkoholijuomien mainontaa ja myyntiä rajoittavat lait ja määräykset sekä viranomaistulkinnat.

Mäskillä meheväksi – herkkusuiden arvostama Mallaspossu kasvaa Saimaan Juomatehtaan avulla


 

Juvalaisella Kaartilan tilalla on kasvatettu porsaita jo lähes sata vuotta: aluksi lähinnä omaan käyttöön, mutta sittemmin pääelinkeinona. Tila toimi 1970-luvulta alkaen porsitussikalana. Parhaimmillaan yli sata emakkoa synnytti vuodessa reilut 2 000 porsasta, jotka sitten myytiin muille maatiloille.

Vuosituhannen vaihteessa tilalla jouduttiin kuitenkin toteamaan, että Kaartilan kokoinen porsitusyksikkö ei enää kannata – emakkoja olisi tarvittu lähes kolminkertainen määrä. Samaan aikaan tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos, ja uusi isäntä Jouni Kaartinen päätti jatkaa sika-alalla; kurssia tosin hieman muuttaen.

”Eläimistä ei luovuttu, vaan porsitussikala remontoitiin lihasikalaksi”, Kaartinen kertoo. ”Tehtiin uudet lattiat, karsinat ja automaattiset ruokintalaitteet.” Muutos osoittautui oikeaksi ratkaisuksi; ensi alkuun näytti, että tuotannosta jäisi katetta ja remonttikin saataisiin nopeasti maksettua.

Mutta sitten maailmantalouden heilahtelut puuttuivat peliin. Eläinten ravintona käytettävän rehun hinta alkoi nousta ja nousta – eikä lihan hinta seurannut mukana. Sianlihan tuotanto muuttui Kaartilassa tappiolliseksi ja vuoden 2012 elokuussa Kaartinen oli kovan päätöksen edessä: sikalan pito oli lopetettava rehukustannusten karattua käsistä. Siat lähtivät tilalta helmikuussa 2013 ja tilan tulevaisuus oli pohdinnassa.

Vaan kun hätä oli suuri, löytyi apu läheltä. Etsiessään helpotusta rehuongelmaan Kaartilan isäntä oli kuullut Saimaan Juomatehtaan rakentavan panimolle uusia tiloja Mikkeliin ja otti meihin yhteyttä. Keskusteluissa löytyi nopeasti yhteinen juoni, ja Kaartinen tarttui tarjoukseemme noutaa mäskiä veloituksetta panimolta. Rehuongelman ratkettua siat palasivat Kaartilaan jo toukokuun lopussa 2013.

Mäskillä liha maukkaaksi

Mäskiä syntyy oluenpanossa, kun valmistuksen alussa maltaista liuotetaan kuuman veden avulla irti makuaineet ja hiivan tarvitsemat sokerit. Nestemäinen, makea vierre siivilöidään erilleen ja siirretään keittokattilaan seuraavaa valmistusvaihetta varten. Jäljelle jäänyt kiinteä mäski on panimolle tarpeetonta, mutta se sisältää runsaasti valkuaisaineita ja on siksi erinomaista eläinrehun perusainesta.

Saimaan Juomatehtaalla talteen otettu mäski kulkee Mikkelistä lyhyen matkan Kaartilan tilalle. Yhdessä tilalta ja lähiseudulta saatavan vehnän, herneen ja härkäpavun kanssa se tekee tarpeettomaksi ulkomailta tuotavan lisävalkuaisen käytön rehussa. Yleensä tätä lisävalkuaista saadaan soijasta, jonka hinta on viime vuosina heilahdellut rajusti, pääasiassa ylöspäin. Lisäksi halvin soija on geenimuunneltua, ja sellaisen käyttämistä monet kuluttajat vieroksuvat.

Mäski on myös herkkua sioille – Kaartinen toteaakin: ”Sitä ne ahmisivat niin paljon kuin eteen vain tuotaisiin! Kun panimolla oli taannoin huoltoseisokki eikä mäskiä ollut tällöin tarjolla, olivat possut lähes loukkaantuneen oloisia ruokavaliomuutoksesta.”

Tietenkään kyse ei ole pelkästään mäskistä, vaan kokonaisuudesta, josta mäski toki on oleellinen osa. Sika on luonnostaan utelias, mutta myös helposti säikähtävä. Virikkeellisessä, turvallisessa ja tilavassa ympäristössä kasvaneen porsaan liha on luonnostaan maukkaampaa kuin ahtaissa ja stressaavissa olosuhteissa tehokasvatetun. Pitempi kasvatusaika kerryttää lihaan enemmän kunnollista rasvaa ja makua. Hyvinvointi on laadun tae.

Jouni Kaartinen noutaa porsaat puumalalaiselta porsitussikalalta, jossa emakot porsivat vapaakarsinassa. Kaartilan tilalla mallaspossuilla on karsinassaan noin kaksi kertaa enemmän tilaa kuin normaalisti lihasikaloissa. Kasvatustahti on rauhallisempi ja karsinassa on tarjolla virikkeitä: palloja, sanomalehtiä, puukalikoita ja paljon kuiviketta.

Poikkeuksellisen kasvatustavan tulokset näkyvät possujen hyvinvoinnin lisäksi lihan laadussa. Kaartilan Mallaspossu on poikkeuksellisen mehevää ja maukasta. ”Mallaspossu ei tartu pannuun”, on useampikin keittiömestari todennut.

Kaartilan Mallaspossu on jo monen laaturavintolan kehuttujen ja maukkaiden annosten raaka-aineena. Esimerkiksi huippukokit Henri Alén ja Tommi Tuominen ovat vierailleet tilalla tutustumassa mallaspossujen kasvatusolosuhteisiin. He käyttävät mallaspossua muun muassa Finnjävel-ravintolassaan. Alén on lisäksi järjestänyt Muru-ravintolassa Possubrunsseja mallaspossun ympärille.

Mallaspossu_Pastis-kuva Timo Blomqvist

Paikallisuus, yhteistyö ja jäljitettävyys

Kaartilan omilla pelloilla kasvaa hernettä ja härkäpapua sikojen rehuun käytettäväksi. Mäski tulee Mikkelistä ja loput rehun aineksista lähiseudulta Virtasalmelta ja Joroisista. Aitoa lähiruokaa siis!

Paikallisuus ja yhteistyö ovat kunniassa meillä Saimaan Juomatehtaalla. Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on yksi yrityksemme perusarvoista. Omalla toiminnallamme sitoudumme kestävän kehityksen periaatteisiin ja vastuulliseen ympäristön huomioonottamiseen. Olemme todella tyytyväisiä siitä, että aiemmin kompostiin päätynyt mäski saadaan läheiselle Kaartilan tilalle hyötykäyttöön. Tietenkin olemme myös ylpeitä siitä, että saamme omalla panoksellamme olla osa eettisesti kasvatetun ja maustaan tunnetun mallaspossun tarinaa.

Kaartilan Mallaspossujen alkuperä on jäljitettävissä aina suomalaiseen porsitussikalaan ja kasvatusajan ravinnon raaka-aineisiin saakka.

Myös meille Saimaan Juomatehtaalla jäljitettävyys on tärkeä arvo. Haluamme taata toimitusketjumme kestävyyden ja läpinäkyvyyden. Tahtotilanamme on lisätä yhteistyötä myös ohranviljelijöiden ja mallastamon kanssa. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa pystyä kertomaan laatujuomiemme nauttijoille entistä tarkemmin käyttämiemme raaka-aineiden alkuperästä ja henkilöistä niiden takana.

Toivomme, että Mallaspossu-yhteistyömme toimii esimerkkinä siitä, kuinka tärkeää lähiruoka, paikallisuus ja yhteistyö ovat. Aidossa yhteistyössä on vain voittajia!